Uutta ja todella kiinnostavaa Windows-(käyttöjärjestelmä eli kuori)ohjelmoinnissa on Microsoftin Active Scripting, joka muodostuu kielestä riippumattomista ActiveX-käsikirjoitusohjelmointiliittymistä. Nämä koostuvat kahdesta osasta: käsikirjoitusisäntäsovelluksista (scripting hosts) sekä käsikirjoitusmekanismeista (scripting engines). Käsikirjoitusisäntäsovellukset ovat mitä tahansa Active Scriptingin avulla ohjattavia sovelluksia. Isäntäsovellukset ajavat käsikirjoitusohjelmat (scripts) käsikirjoitusmekanismien kautta. Käsikirjoitusmekanismit laaditaan tietylle ohjelmointikielelle. Microsoft tukee VBScript ja JavaScript-mekanismeja. Lisäksi muualta on saatavana esimerkiksi OS/2-käyttäjille tuttu Rexx ja Unix-käyttäjille tuttu Perl. Käyttäjä voi siis periaatteessa kirjoittaa käsikirjoitusohjelmansa tuntemallaan kielellä. Mitä näillä välineillä voi sitten tehdä? Paljolti samoja asioita kuin esimerkiksi OS/2:n Rexx'illä, esimerkiksi automaattisesti muokata Windowsin järjestelmärekisteriä (Registry) ilman potentiaalisesti vaarallista RegEdit'iä. Voit käynnistää automaattisesti ohjelmia, luoda Windows-kuoriolioita ja paljon muuta. Välineet tulevat Windows 98:n mukana, mutta Windows 95:n käyttäjä voi ladata ne ilmaiseksi Microsoftilta seuraavasta osoitteesta: Windows Scripting Host. Windowsin kehitys ohjelmoitavaksi käyttöjärjestelmäksi - DOSin, OS/2:n ja Unixien tapaan - on kauan odotettua ja tervetullutta kehitystä. Varoituksen sana on kuitenkin paikallaan: yhtä helppoa kuin DOS-eräajo-ohjelmointi tämä ei ole, eikä koskaan ehkä tule olemaankaan. Käsikirjoitusohjelmien laadinta sopii yritysten atk-tukipalvelujen tarpeisiin, mutta kotikäyttöön kannattaa kokeilla ensin helpompia konsteja. Moniin tehtäviin DOS-eräajo-ohjelmointi (joka toimii myös Windowsin DOS-ikkunoissa) tai OS/2-eräajo-ohjelmointi - OS/2:ssa vapaasti käytettävissä oleva ActiveScriptingia vastaava Rexx'kin on monesti turhan hankalaa! - tarjoaa edelleen nopeamman ja tehokkaamman vaihtoehdon. (DOS-eräajo-ohjelmointia voit oppia vaikka Lexitec'in julkaisemasta loppuunmyydystä Kari Evelin Atk-käsikirjasta, jonka löydät vielä monista yleisistä kirjastoista. Jos innostut oikein kovasti KE-DOSista, voit pyytää ohjelmalevykkeenkin meiltä Lexitecistä. Levykkeitä on vielä rajoitettu määrä jäljellä). Monenlaista pätevää tietoa Windows-käsikirjoitusohjelmoinnista löydät verkosta monille tutun amerikkalaisen tietokonelehden sivuilta: Scripting (Ziff-Davis PC Magazine, PC Tech). KE-27.7.98

Englanninkielinen Windows 98 on kaupoissa. PC-tietokoneen käyttäjä on jälleen valintatilanteessa: päivittääkö vai ei. Onko tavallisella käyttäjällä todellista valinnanvaraa? Vastaus on tilanteesta riippuen kyllä tai ei. Jos haluaa mennä muiden mukana tai haluaa parempaa tukea aivan tuliterän koneen uusille teknisille ratkaisuille, päivittäminen voi olla paikallaan. Vanhan koneen Windows 95:n käyttäjä voi myös tyytyä asentamaan Internet Explorer 4.0:n, joka muuttaa käyttöjärjestelmän 98-tyyliseksi. Pääseepähän näkemään, pitääkö Microsoftin uusista käyttöliittymäideoista eikä maksa mitään. Haittapuolena päivittämisessä on aina vain kasvava ohjelmakoodin määrä ja siitä seuraava järjestelmän vähittäinen jähmeytyminen. Lisäksi on muistettava, että jokainen Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmäpäivitys on ainakin tähän asti ollut edellisen version kanssa osittain yhteensopimaton. Windows 3.0:n käyttäjien täytyi vaihtaa sovellusohjelmansa uusiin Windows 3.1:seen siirryttäessä, samoin Windows 3.1:sesta 32-bittiseen Windows 95:seen siirryttäessä. DOS-ohjelmat olivat Windows 3.1:n DOS-ikkunoissa vielä sähäköitä ja hyvällä tarkkaresoluutioisella ruudulla silmiä säästävämpiä ja monitehtävöinnin ansiosta kätevämmin ajettavissa kuin DOSissa aikoinaan. 32-bittiset käyttöympäristöt (Windows 95 ja OS/2) eivät suosi DOS-ohjelmien ikkunoimista. Vaikka ohjelmat toimivat ja OS/2:ssa todellisena moniajonakin, tuntuvat ne monesti hyvin nopeissakin koneissa tahmeilta. Jos haluaa käyttää muitakin kuin vain viimeisimpiä sovellusohjelmia, joutuu ylläpitämään useita käyttöjärjestelmiä rinnan tai jopa useita rinnakkaisia koneita. Usein eri kone olisi paras ratkaisu.

PC-koneiden käyttäjillä on olemassa kolme tai neljä vaihtoehtoista laajan joukon (mainstream) käyttöjärjestelmää: DOS (nykyään käypiä, teknisesti helposti uuteenkin koneeseen asennettavia MS-DOS versioita ovat 5 ja 6), Windows 3.1x, Windows 95-98 sekä OS/2 (käypiä ja asennuskelpoisia uusiin koneisiinkin ovat Warp-versiot 3 ja 4). Käyttöjärjestelmää ei kannata lähteä valitsemaan sen itsensä tai sen teknisten ominaisuuksien takia, vaan niiden sovellusten perusteella, joita tarvitsee ja joita aikoo käyttää.

Parhaat sovellusohjelmat DOS-maailmasta ovat ajalta 1985-1990, myöhemmin rakennetut versiot ovat usein liian raskaita, kömpelöitä ja virheellisiä ollakseen kiinnostavia, tätä aikaisemmat liian alkeellisia ja yhteensopimattomia. Kiinnostavimpia sovelluksia ovat esimerkiksi vanhat tekstinkäsittelyohjelmat, jotka ovat nopeampia ja tehokkaampia kuin mitkään uudet ohjelmat. Vaikeutena on ohjelmien hankkiminen: kaupalliset valmistajat eivät yleensä tarjoa vanhoja versioitaan, joten ohjelmat on hankittava pääsääntöisesti käytettyinä tai käytetyn koneen mukana. Tärkeätä olisi saada käyntiin kaupallisten sovellusohjelmien arkistointi ja levitys CD:einä, sillä monet näistä ohjelmista ovat todella arvokasta käyttötavaraa. Freeware- ja shareware-ohjelmien levitys tältä ajalta on kiitettävän laajaa, mutta merkittävien sovellusohjelmien saatavuus on ongelma, johon käyttäjien ja käyttäjäjärjestöjen tulisi kiireesti puuttua ennen kuin tämä arvokas aineisto häviää lopullisesti. Vanhoja elokuvia arkistoidaan, mutta missä ovat vanhojen kaupallisten sovellusten arkistot. Jotta DOS-maailmassa voisi työskennellä, tarvitaan näille ohjelmille levitys. CD:t, joihin koottaisiin ohjelma eri versioissaan ja sen paperidokumentaatio esimerkiksi Adobe Acrobat-muodossa olisi hyvä ratkaisu. Lähetä tämä idea valmistajalle, jonka vanhoja ohjelmia pidät arvossa. Ehkä jotain on vielä tehtävissä. Monet valmistajat saattavat suhtautua nuivasti tähän asiaan, koska uusien päivitysten myyminen koetaan tuottoisammaksi. Toisaalta DOS ei ehkä ole enää niin varteenotettava tekijä, että laskelmoitu kaupallinen intressi estäisi tämän hankkeen toteutumisen.

Windows 3.1x-sovelluksille - joista parhaat ovat ajalta 1992-95 - uhkaa käydä pian samoin kuin DOS-sovelluksille: niitä ei kohta saa kaupoista. Windows 3.1x-sovellukset ovat myös OS/2:n kannalta tärkeitä, koska ainakin toistaiseksi ne ovat ainoita Windows-sovelluksia, joita voi ajaa OS/2:ssa. OS/2-sovellusten arkistointi on vähintään yhtä akuuttia kuin vanhojen DOS-sovellusten: vanhoja IBM:n omia OS/2-työkalujakin on vaikea saada, puhumattakaan muiden valmistajien (esim. Microsoftin 1980-luvun lopun) OS/2-sovelluksista. Kaupallisen puolen raadollisuus tulee tässä hyvin näkyviin. OS/2:n ja Windows 95:n yhteinen alkuhistoria ja siitä johtuvat käyttölogiikan samankaltaisuudet (työpöytäkäyttöliittymä, oliosuuntautuneisuus, yhtä tahmeat ikkunoidut DOS-istunnot) ovat seikkoja, joihon harvemmin näkee puututtavan atk-julkaisuissa. OS/2 muistuttaa yllättävän paljon Windows 95:ttä, tai paremminkin: Windows 95 muistuttaa yllättävän paljon OS/2:ta. Olihan muna ennen kanaa. Windows 3.1x-sovelluksien käyttäjälle OS/2 voi olla parempi Windows 95 kuin varsinainen Windows 95. OS/2:llahan voi vaikka ajaa kaksi kappaletta sellaista Windows 3.1x-ohjelmaa, jota voi normaalisti ladata muistiin vain yhden kappaleen. Jokapäiväinen käyttö on varsin samantuntuista hiirellä vetelyä.

Windows 3.1x:lla on laaja nykyaikainen sovellusvalikoima, jota vielä saa kohtalaisesti, ja se on hyvä DOS-sovellusten monitehtävöinnissä. DOS-ohjelmat ja OS/2-ohjelmat ovat yleensä yhteensopivampia oman käyttöjärjestelmänsä eri versioiden kanssa kuin Windows-ohjelmat, joten niillä on sellaista pitkäikäisyyttä, jotta Windows-ohjelmilla ei ole. Windows-rahantekokone on monilta osin viritetty siten, että yhden elementin päivittämällä koko rakennelma romahtaa kuin korttitalo (osta ensin käyttöjärjestelmäpäivitys, vaihda sitten sovellukset uusiin, jotta kaikki toimisi kitkatta). Taitavaa kytkykauppaa ja Microsoftin taloudellisen menestyksen salaisuus! OS/2-filosofia on juuri päinvastainen: käyttöjärjestelmän rungon tulisi säilyä mahdollisimman muuttumattomana, jotta laaja erilaisten ohjelmien kirjo olisi ajettavissa. Mutta parhaimman yhteensopivuuden takaavat merkkipohjaiset DOS-ohjelmat, jotka ovat ajettavissa melkein missä ympäristössä tahansa.

Windows 95-98:n valintaa puolustaa uusien sovellusten ja muun tuen saatavuus. Vanhoja ohjelmiahan - jos onnistut niitä hankkimaan - ei yleensä tue kukaan muu kuin käyttäjä itse. Kannattaa kuitenkin huomata, että ohjelmaversioiden elinkaari on nykyään niin lyhyt, että tuki loppuu joka tapauksessa ennen kuin ohjelman järkevä käyttöikä on edes puolessa välissä. Eli teet mitä tahansa, olet oman onnesi nojassa. Täytyy pitää kiirettä, jotta ehtisi saada tarvitsemansa sovellusohjelmat haluamaansa käyttöjärjestelmään. Kokemukseni mukaan vasta kymmenen vuotta vanhoista ohjelmista voi alkaa todella nauttia (tunnet ne läpikotaisin ja olet saanut ohjelmoitua niihin kaiken tarvitsemasi), joten mitä käyttöjärjestelmää ja sovelluksia käytät vuonna 2010? Kannattaa alkaa jo suunnitella. Huomenna kipeästi tarvitsemasi sovellukset voivat jo olla historiaa. Eikä uusi aina ole parempaa. KE-7.7.98

USA:n antitrustilainsäädäntö on suomalaisesta näkökulmasta erikoinen rakennelma: eihän meillä ole tapana antaa juristeille valtaa puuttua monipoliasemassa oleviin tai siihen pyrkiviin yrityksiin - vaikka joskus aihetta siihen olisikin. USA:ssa antitrustilainsäädäntöä on sovellettu mm. IBM:ään sen valtakaudella 1960-luvulla (purkamalla yrityksen harrastama kokonaislaskutusjärjestelmä, jolloin asiakkaan täytyi ostaa koko atk-palvelujensa kirjo IBM:ltä saamatta käyttää ohella muita toimittajia) sekä AT&T-puhelinmonopoliin, jonka jakaminen alueellisiin puhelinyhtiöihin, ns. Baby Bell'eihin, 1980-luvulla lienee vielä Yhdysvaltojen taloutta seuranneiden hyvässä muistissa.

Jokaisella PC:n käyttäjällä on varmaan jonkinlainen viha/rakkaus -suhde Microsoftiin. Ilman Microsoftia emme tule toimeen. Ei päivää ilman Microsoftia. Onkin myönnettävä, että Microsoftin käyttöjärjestelmät ovat olleet pitkään PC-koneiden elinehto. Silti kaikista Microsoftin tuotteista ja menetelmistä ei vallitse myönteistä yksimielisyyttä. Jotkut tuotteet eivät ole niin hyviä kuin kansan parissa luullaan ja toiset ovat kenties parempia kuin tajutaankaan.

Microsoftin lähes monopoliasemaan liittyy ongelmia. Microsoft on näpertelevien puurtajien yritys, jolla ei ole sellaista atk-osaamisen syvyyttä kuin alan perinteisillä insinöörifirmoilla, esimerkiksi IBM:llä, HP:lla tai Digitalilla. Se näkyy käyttöjärjestelmien epäjohdonmukaisena kehittelynä, turhana tempoiluna ja ratkaisujen improvisointina kesken kaiken. Siksi on vahinko, että Microsoftin ja IBM:n käyttöjärjestelmäyhteistyö päättyi. Windows 95 on näppärämpi kuin OS/2, mutta teknisesti huonommalla pohjalla. OS/2 sisältää jo nyt ominaisuuksia, joita Bill Gates haastattelujen mukaan on suunnittelemassa tuleviin Windows-versioihin (esimerkiksi puheentunnistus). OS/2 on nykyajan kuluttajatuotteeksi liian keskeneräinen (IBM-läisestä näkökulmasta ja perinteisessä IBM-ympäristössä - esimerkiksi isoissa yrityksissä - sitä pidetään varmaan valmiina tuotteena). Tämä IBM:n "demo" olisi voinut olla todella vakuuttava, mikäli se olisi viimeistelty täyteen mittaansa. Mikäli OS/2 ja Windows integroitaisiin nyt yhdeksi tuotteeksi - Microsoftin kasvaneen egon huomioon ottaen melko mahdoton ajatus, vai mitä? - voisi tuloksena edelleenkin olla todella vahva ja käyttökelpoinen käyttöjärjestelmä.

Microsoftin tapa kopioida toisten ideoita ja luoda niistä omat versionsa on aiheuttanut eniten protesteja ja on pääasiallinen syy nykyisen antitrustiasian esille ottamiseen. Menettely on ollut ajoittain varsin häikäilemätöntä ja on johtanut Stacker'in levyntiivistysteknologian kohdalla langettavaan oikeudenpäätökseenkin. Aina ei Microsoft ole onnistunut teknisesti niin hyvin kuin kilpailijansa, mutta lisäämällä ominaisuuden Windowsiin, se on voinut saada ylivoimaisen markkinaosuuden. Tästä esimerkki on Windows 3.1:een puoliväkisin Microsoftin toimesta luotu TrueType-merkistöteknologia, joka johti raskaaseen fonttitukirakenteeseen Windows-ohjelmointiteknologiassa ja oli kömpelömpi ja hitaampi kuin Adobe Type Manager (joka toimi sulavasti jo Windows-versiossa 3.0). Tavallinen käyttäjä valitsee Windowsin mukana tulevan teknologian laiskuuttaan sekä osittain tietämättömyyttään. Näin tulee käymään Netscapen selaimenkin kanssa, mikäli Microsoftin aikeille ei aseteta esteitä.

Toisaalta teknologian kehitykselle olisi haitallista, mikäli oikeuden päätöksin puututtaisiin Microsoftin yrityksiin integroida tarvittavat palaset yhteen pakettiin. Microsoft on tekemässä meidän kaikkien kannalta aivan oikein pyrkiessään eheämpään käyttöjärjestelmäpakettiin. Ehkäpä on niin, että Microsoft on tulossa mahtinsa käännekohtaan. Seuraava kehitysvaihe saattaa kuulua jo jollekin toiselle yritykselle. Itse asiassa olisin toivonut, että IBM olisi yrittänyt OS/2:n ja hankkimiensa Lotuksen sovellusohjelmien paketoimista kiinteäksi kokonaisuudeksi, jossa tietokone, käyttöjärjestelmä ja sovellukset menettäisivät itsenäisyytensä. Vahinko, että Lou'lla ei ollut visiota. Tuloksena olisi atk-kokonaisratkaisu, toimiston yleiskone, joka sisältäisi kaikki toiminnot helppokäyttöisessä muodossa. Taitaa olla kuitenkin niin, että tällaista laitetta täytyy odottaa Japanista (jossa idealla on perinteitäkin) tai sitten peräti Microsoftilta, joka on leikkinyt laitevalmistajaa hiirien ja näppäimistöjen avulla. Microsoft tarvitsisi tasavahvoja kilpailijoita, jotta ala menisi tehokkaasti eteenpäin. Kaikki, jotka ovat yrittäneet, ovat joutuneet väistymään: WordPerfect tekstinkäsittelyssä, IBM käyttöjärjestelmissä, kohta Netscape selaimissa. Tässä on koko asian juju. Mutta mitä sille tulisi tehdä?

Tätä pohditaan lisää BusinessWeekin huhtikuun 20. päivän numerossa. KE-28.4.98

Microsoft on viimeisten tietojen mukaan joutumassa oikeuteen monopoliasemaan pyrkivän toimintansa takia. Microsoftin jääräpäisyys on kostautumassa. Bill Gates on oikeassa siinä, että oikeuskäsittelyllä tulee olemaan monia haittoja, eikä vähiten Microsoftille. Microsoftin olisi ollut teknisesti varsin helppoa rakentaa Windows 98:sta versio, joka ei sisältäisi selainta. Hulluinta tässä on se, että Microsoftin selain olisi siinäkin tapauksessa ollut useimpien laiskojen käyttäjien valinta. Olemmehan jo nähneet, miten on käynyt tekstinkäsittelyohjelmille: Microsoftin tuote on voittanut, koska käyttäjät ovat liian laiskoja etsiäkseen parempia vaihtoehtoja. Oikeuskäsittely tulee mahdollisesti aiheuttamaan laiskoille käyttäjille uutta ajattelemisen aihetta ja uutta riesaa. Bill Gatesin epäonnistunut diplomatia saattaa muodostua käännekohdaksi Microsoftin voittokulussa. Oikeushan on sokea, ainakin Amerikassa. KE-19.5.98

Microsoftin täytyy 5.8.98 annetun oikeuden päätöksen nojalla luovuttaa Windows 95 ja 98 -käyttöjärjestelmien lähdekoodi oikeuden käyttöön, ja Bill Gates velvoitettiin olemaan rajoituksetta oikeuden käytettävissä kysymyksiä varten. Käyttöjärjestelmämonopoliaseman väärinkäyttösyytös Internet-selainmarkkinoiden kaappaamiseksi tulee liittovaltion oikeuteen 8. päivä syyskuuta Washingtonissa. Microsoft pyrkii puolustautumaan sillä, että selaimen lisääminen käyttöjärjestelmään on hyödyttänyt kuluttajia, ja vetoamaan siihen, että yhtiöllä tulee olla oikeus parantaa tuotteitaan. Tästä Microsoftilla on puolellaan myönteinen vetoomustuomioistuimen päätös suppeammassa monopoliasiassa kesäkuun lopulta. KE-10.8.98

Microsoft ei onnistunut torjumaan liittovaltion antitrustijuttua suoralta kädeltä oikeuskäsittelyn alkajaisiksi syyskuun toisella viikolla. Jutun lisäkäsittelyä lykättiin lokakuun 15. päivään, jotta osapuolilla olisi enemmän aikaa hankkia lausuntoja atk-alan yritysten johtajilta. Huolestuttavaa on, että ne atk-valmistajat, jotka ovat aikaisemmin valittaneet Microsoftin menettelystä, eivät nyt toden tullen olekaan valmiita todistamaan liittovaltion puolesta. Microsoftin pelko suurissakin atk-yrityksissä on niin kova, että kukaan ei tunnu nähneen eikä kuulleen mitään. KE-21.9.98

Lähetä kyselyt, toiveet ja kommentit: online@lexitec.fi