Kiitos online-sanastopalvelusta, joka on tosi tarpeellinen ja hyödyllinen. En löytänyt termiä electronic resource merkityksessä 'material (data and/or programs) encoded for manipulation by computer. Includes materials that require the use of a peripheral (e.g. a CD-ROM player) attaced to a computer, and online service(s) (e.g. bulletin boards, discussion groups/lists, World Wide Web sites)' . MK-22.5.98

Kiintoisa kysymys. Sana on didaktista kieltä eli niiden lähinnä niiden käyttämä termi, jotka opettavat toisille, mitä atk on. Se ei ehkä ole kovin tärkeä varsinaisena teknisenä atk-terminä. Käännös voisi olla 'elektroniset resurssit' tai 'sähköiset resurssit'. Paremmalta kuulostaisi suomeksi, jos hieman laventaisi: 'elektronisessa muodossa olevat resurssit'. Siinäkin tuo resurssit on aika luonnoton. Sana on melkein sama kuin 'sähköiset palvelut', jonka tarkka vastine englanniksi on kuitenkin on electronic services. Electronic resources eli sähköiset resurssit poikkeaa lähinnä tarkastelukulman kannalta: mitä tiedollisia voimavaroja käyttäjällä on käytettävissään. Minua mietityttää hieman myös se, onko tehty oikea valinta, kun electronic-sanaa on ryhdytty järjestelmällisesti kääntämään 'sähkö-', 'sähköinen'. Sitähän se kirjaimellisesti ei ole. Sana tuntuu luontevalta täysin vakiintuneessa termissä e-mail eli 'sähköposti'. Mutta voi ehkä tulla eteen tilanteita, joissa tämä on ongelma. Suomenruotsissa pidetään karkeana suomalaisuutena el-mejl'iä, pitää sanoa e-post. Suomalaisilla kääntäjillä on usein liian suuri taipumus keksiä omia viritelmiään käännöksiksi eikä pitäytyä alkutekstissä, vaikka se olisi mahdollistakin. Tästä seuraa aina ennen pitkää ongelmia, kun toinen kieli (esimerkiksi englanti) kehittää uusia sanoja ja johdannaisia, joita ei alunpitäen ole otettu huomioon. Toisaalta elektroninen on kovin pitkä sana eikä sisällä paljon mielenkiintoista informaatiota. Aika köyhä todellisen sisällön suhteen. Joten 'sähköiset resurssit', puhutaanhan sähköisistä medioistakin? Jotenkin vierastan tätä sähköisyyttä, siinä on jotain turhan sähäkkää. Ei ainakaan 'sähköresurssit', niitähän on sähkölaitoksilla! Ruotsinkieliset lienevät meitä viisaampia tässä asiassa, kun el ei kelpaa. Antamastanne määritelmästä voisi johtaa käännöksen 'tietotekniset resurssit', joka ei ole hullumpi vastine. Mutta tarvitseeko atk-asioista puhua näillä juhlallisilla termeillä? Aika monet käsitteet ovat tyhjää täynnä. Aloittelijoiden hämäämiseksikö siis vain? KE-27.5.98

Olen pähkäillyt siirtyessäni Win 95-aikaan, miksi hyvä ja vakiintunut sana hakemisto (directory) on korvattu täysin samaa asiaa tarkoittavalla sanalla kansio (folder). RA-19.5.98

Hyvä havainto. Vaikka kansio ja hakemisto ovat asiallisesti sama asia, niitä erottaa näkökulma. Kansio on oliosuuntautunut vastine hakemistolle. Se on levinnyt 1980-luvun puolivälin Macintoshien käyttöjärjestelmästä (johon oppi oli puolestaan haettu Xeroxin Palo Alto'n tutkimuskeskuksen uraauurtavasta työstä) Microsoftin Windowsiin, IBM:n OS/2:seen ja muihinkin nykyaikaisiin käyttöjärjestelmiin (esim. Linux ja muut Unixit). Kansio ja sen kuvat kuuluvat graafiseen ympäristöön. Tarkoitus olisi uskoa, että vetäessämme tiedoston kansioon hiirellä vedämme sen johonkin todellisuudessa olemassaolevaan esineellistettyyn olioon emmekä vain pelaa monimutkaista loogista peliä sovinnaisilla tiedostojen ja hakemistojen nimillä. Tässä mielessä uudella termillä on oikeutuksensa. Teknisessä mielessä voidaan silti edelleen puhua - ja puhutaankin - hakemistoista. Näkökulma vain on toinen. Molemmilla on olemassaolon oikeutuksensa. KE-27.5.98

Selityksenne oli hyvä (katso alempaa edellistä kyselyä - KE), mutta osio on jo synnyttänyt uusia sanoja, joilla tarkoitetaan partitioimista: osioida, osiointi. Vaikka nämä olisivat väärin muodostettuja, kuten väitätte, eivätkö nämä ole käteviä sanoja? Ja millä nämä sitten korvattaisiin? Kysynpä vaan. JE-29.4.98

Tämä onkin kiinnostava kysymys. Olette oikeassa siinä, että osioida on kätevän pituinen sana, mutta kuitenkin en vielä olisi valmis antamaan periksi täysin väärin periaattein muodostetuille sanoille. Toisaalta on kuitenkin niin, että mikäli kaikki ryhtyvät puhumaan osioimisesta, mitään ei ole enää tehtävissä. Se on hyväksyttävä kielen sanaksi. Toistaiseksi hairahtuneet edustavat vain muutamien kansanvalistuslehtien ja -kirjojen tekijöitä, joilla ei ole kielitieteellistä koulutusta. Nämä asiat voidaan ilmaista suomeksi helposti muutenkin, esimerkiksi:
Ostamaani uutta kovalevyä ei oltu ositettu. Jaoin osittamattoman 2 Gt kovalevyni kahteen 1 Gt osaan. Eräät apuohjelmat pystyvät kopioimaan kovalevyn eri käyttöjärjestelmillä formatoidut osat kuvatiedostoksi, jonka avulla koko levyn sisältö voidaan palauttaa uudelle kovalevylle, mikäli levy rikkoutuu.
Tässä ei tarvittu vierasperäistä partitio-sanaa, eikä väärin muodostettua osiotakaan tai sen johdannaisia. Osittaa on yhtä pitkä kuin osioida, sillä on oikea merkitys 'jakaa osiin', ja se kuuluu vakiintuneeseen oikein muodostettuun suomen kieleen. Olen lisännyt vastineen osittaa online-atk-sanastoon. Kiitos vinkistä. KE-30.4.98

Miksi online-atk-sanastossanne ei käytetä termejä alustaa ja osio? Eivätkö nämä ole standardin mukaisia? Ainakin lukemani Tietokone-lehti ja Petteri Järvinen käyttävät näitä? Mitä teillä on Petteri Järvistä vastaan? JE-27.4.98

Petteri Järvinen on kieltämättä sympaattinen atk-asioiden kansantajuistaja eikä minulla ole mitään häntä vastaan. Mainitsemanne termit eivät ole parhaan ymmärrykseni mukaan onnistuneita. Alustaa on outo termi siinä merkityksessä, jonka jotkut alan ihmiset antoivat sille 1980-luvun puolivälissä. Tuohon saakkahan suomeksi käytettiin yleisesti englannista lainattua formatoida-termiä. Ongelmana on se, että levyjä käyttöön otettaessa on erotettava initialization eli low-level formatting, jolloin levy valmistellaan formatoituvaksi, ja varsinainen formatointi, formatting. Ensimmäistä minä kutsun alustamiseksi ja se tapahtuu nykyään säännönmukaisesti kovalevytehtaalla. (On huomattava, että alustaa esiintyy atk-suomessa muutoinkin merkityksessä 'antaa alkuarvot' eli englanniksi initialize, esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjassa). Kun levy on alustettu, se voidaan ikäänkuin muotoilla tietyn käyttöjärjestelmän tunnistamalla tavalla. Tätä minä kutsun edelleen formatoimiseksi paremman vakiintuneen suomenkielisen vastineen puuttuessa. Tämä on käyttäjän tehtävissä oleva toimenpide. Voisimme tietysti puhua kovalevyn muotoilusta käyttöjärjestelmän avulla, jotta kovalevy kykenee vastaanottamaan ko. käyttöjärjestelmän tunnistaman tiedostojärjestelmän. Formatoinnista puhumisessa on se etu, että käsitteen yhteys muihin kieliin säilyy. Sitäpaitsi formatointi ei ole kuitenkaan koskaan synonyymina hävinnyt, joten se ansaitsenee paikkansa, minusta jopa format-sanan ainoana suomenkielisenä käännöksenä tässä merkityksessä.

Osio on Suomen kielen perussanakirjan määritelmän mukaan 'moniosaisen kokeen, opetusohjelman tms osatehtävä'. Tämä määritelmä vastaa hyvin myös omaa leksikografista intuitiotani. En näe edellytyksiä tai syytä siirtää osio-sanaa atk-käyttöön. Partitio on alalla tunnettu käsite - kuten formatointikin - ja senkin etuna se, että käsitteen yhteys muihin kieliin säilyy. Jos halutaan puhua suomea, voidaan levy yksinkertaisesti jakaa osiin. Osio on amatöörikääntäjän yritys löytää erottuvampi termi, ja houkutus on suuri, kun se vielä rimmaakin partitio'n kanssa. Mitään muuta perustetta tälle terminvalinnalle en keksi. Englannin partition tarkoittaa osittamista sekä osittamisen tulosta eli siis osaa. Suomeksi ei voi käyttää sanaa ositus merkityksessä 'osa' kuten englannissa - tässä kohden kielten sananmuodostus poikkeaa toisistaan, joten on tyydyttävä pelkkään osaan tai lainasanaan partitio. KE-28.4.98

Millä sanalla tulisi suomentaa englannin URL? URL, URL-osoite, Internet-osoite, Internet-URL-osoite - kaikkia näitä esiintyy. Eipä löydy Atk-englannin sanakirjastanne 1994. Tuleeko termi kenties online-sanastoonne? - NS-9.4.98

Online-sanasto on valmis ja sieltä termi löytyy. Atk-englannin sanakirjani 1994 aineisto on pääosin ajalta ennen Internettiä, joten puute lienee ymmärrettävä. URLia tarkoittavien termien kirjo on laaja. Mainitsemienne lisäksi suomeksi esiintyy myös: web-osoite, www-osoite. Näille läheinen käsite on IP-osoite, joka on numeerinen osoite, kun taas URL, Internet-osoite, web-osoite, www-osoite ovat selkokielisiä merkkijonoja (ns. nimipalvelujen avulla ylläpidettyjä osoitteita). Internet-URL-osoite on turhan pitkä termi, URL-osoitekin sisältää turhaa toistoa (se on osittainen pleonasmi, kuten käy ilmi alempaa). (Tarkasti ottaen URL on laajempi käsite kuin www-osoite, kattaahan se esimerksi ftp- ja gopher-palvelut). Oma suosikkini on paikannin, onhan URL lyhennys sanoista Uniform Resource Locator (tyypillinen Unix-termi!) eli kirjaimellisesti "yhdenmukainen resurssin paikannin", siis standardisoidussa asussa esiintyvä merkkijono, jonka avulla verkon resurssi on paikannettavissa eli löydettävissä (URL-käsite sisältää siis jo osoitteen ajatuksen). Voisimme sanoa siis esimerkiksi: "Verkkosivujemme paikannin on http://www.lexitec.fi". Täsmällistä kääntämistä, luontevasti aikaisempaan atk-kieleen rakenteellisesti istuvaa (vrt vaikka pointer 'osoitin') ja selvää suomea! Voilà! KE-14.4.98

Miksi online-atk-sanastossanne batch file on käännetty 'eräajotiedosto' eikä 'komentojono' niin kuin on esimerkiksi Tietokone-lehdessä ja Petteri Järvisen kirjoissa? ES-2.4.98

Muistan vielä ajan, jolloin Petteri Järvinen - ja vieläpä samaisessa Tietokone-lehdessä, tosin eri lehdenkustantajan aikana, siis ennen Sanoma-konsernin aikaa - kirjoitti kiltisti 'eräajo'. Sana oli jo täysin vakiintunut suomen kieleen 1980-luvun alussa. Jossain vaiheessa Petteri Järvinen kuitenkin päätti, että olisi aika korvata tämä ilmeisesti vanhanaikaiseksi koettu termi jollakin paremmalla. "Teenpä palveluksen suomalaisille ja jätän samalla oman Eskon puumerkkini atk-kieleen". Kielen asiantuntemattoman ja mielivaltaisen sormeilun tuloksena on meillä nyt laajahkossa käytössä atk-terminologiaa, jossa ei ole päätä eikä häntää. Tämän tosiseikan julistaminen on maksanut minulle melkoisen ja täysin asiattoman ryöpytyksen Petteri Järvisen avuksi kiiruhtaneilta toimittajilta Tietokone-lehdessä. Olen tällaisiin purkauksiin jo tottunut, joten ei sillä niin väliä, mutta todellisen asiantuntemuksen merkki olisi ollut myöntää asiallisesti virheensä eikä pyrkiä peittelemään niitä toisia väärin perustein arvostelemalla. Asia-argumenttini on seuraava: atk-englannissa on yleisessä käytössä ohjelmointitermi command string, joka kääntyy luontevasti 'komentojonoksi'. Kommentojonolla tarkoitetaan yhdelle riville kirjoitettua komentomerkkijonoa esimerkiksi komentorivijäsennyksen kohteena. Kun esimerkiksi vanhassa kunnon DOSissa kirjoitan DOS-kehoitteella:
C:\>copy autoexec.bat autoexec.sav<enter>
komentojono muodostuu "copy autoexec.bat autoexec.sav" -merkkijonosta, jonka komentotulkki jäsentää välilyönnin jakamiin osiin. Batch file on kirjaimellisesti 'eräajotiedosto', eri riveille kirjoitetuista käyttöjärjestelmäkomennoista yhtenä eränä suoritettavaksi tarkoitettu komentotiedosto, ei mikään jono. Turha tätä on uudelleennimetä. Uutta terminologiaa luotaessa on noudatettava varovaisuutta ja tunnettava vastuuta sanaston kokonaisuudesta, ettei uudismuodosteilla rikottaisi jo olemassaolevaa kielen järjestelmää. Minusta tämä ei ole mitään saivartelua, vaan selvääkin selvempää asiaa. KE-3.4.98

Lähetä kyselyt, toiveet ja kommentit: online@lexitec.fi