Jos saitti on niin kamala, niin diggaatko meiliä? Eiks oo kiva? NK-3.10.98

No joo, meilinhän kaikki tuntevat ja se on samanlainen "slangisana" kuin saitti. Molemmat sopivat hyvin käytettäviksi, kun jutustellaan alan porukoissa. Mutta asiallisessa kirjoitetussa tekstissä niitä ei kaivata. Miksi pitäisi sanoa lähetä meiliä, kun voi sanoa lähetä postia. Ainoa vaikeus on erottaa sähkö- ja tavallinen posti keskenään. Toisaalta englanniksi meilin lähettäminen voi luonnollisesti olla kumpaakin, teksti- ja tilanneyhteydestä vasta näkee, kumpaa tarkoitetaan. Suomeksi meilin lähettäminen on toisaalta erikoistunut tarkoittamaan vain sähköpostia. Tämän takia meili ei ole vielä tarpeettomana kulunut kielenkäytöstä pois. Sillä on oma eriyttävä merkitystehtävä. Englanniksi sama asia hoidetaan käyttämällä e-mail -termiä. Suomeksi tarvittaisiin jokin nasevampi omakielinen vastinen sähköpostille. Vaikka sana on vakiintunut, en ole varma, että valituksi on tullut paras mahdollinen termi (katso myös aikaisempia mietteitäni "sähköisistä" termeistä arkistosta). Englannin ja ruotsin esimerkkien mukaan (e-mail, e-post) voitaisiin kirjoittaa s-posti - ja turhien viestien saajat saattaisivat sitten perustellusti tuhahtaa "äsh! - postia". Aina kun vain mahdollista kannattaisi käyttää pelkkää posti-sanaa, jos tilanneyhteydestä käy ilmi, mitä tarkoitetaan, esimerkiksi, kun tunnistettava @-osoite seuraa. Sähköposti-sanan voisi korvata koneposti-sanalla, sillä postiahan lähetetään koneelta koneelle verkossa, eikä suinkaan pääsääntöisesti sähkölinjoja pitkin, vaikka sekin on periaatteessa mahdollista. Jos keksit paremman vastineen sähköposti-termille tai haluat muuten osallistua keskusteluun, lähetä postia: online@lexitec.fi. KE-5.10.98

Online-atk-sanastossanne cookie on 'vastamerkki' eikä 'eväste' kuten esimerkiksi Microsoftin sivuilla. Onko tähän jokin syy? SM-25.9.98

Pitää paikkansa, että uudissana eväste on alkanut levitä. Kyseessä on Tekniikan Sanastokeskuksen sepite (joka oli aluksi Olli Nykäsen Pienessä Internet-sanastossa ja kuuluu nykyään Termitalkoiden suosituksiin). Termi on lyhyt ja naseva. En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta minulla on omat epäilyni termin onnistuneisuudesta. Siksi en ole vielä luopunut omasta ehdotuksestani, joka on siis Lexitec online-atk-sanastossa seuraava:

cookie vastamerkki [:= Internet-palvelimen ja -selaimen yhteydenpitoon käytetty HTTP-tiedonsiirron tekstilohko, jonka palvelin lähettää selaimelle talteen seuraavia yhteydenpitokertoja varten yhteyden muovaamiseksi tällöin käyttäjän aikaisempien toimien perusteella]

Cookie on alunperin Netscape'n luomaa teknologiaa ja sanastoa. Virallisen selityksen mukaan näyttäisi siltä, että sanan merkitys on 'Unix token', jolloin mahdollinen metaforinen sisältö on jälkeenpäin lisättyä, eli siis cookie ei todellakaan viittaa mihinkään syötävään (tällainen merkitys on kansanetymologinen jälkitulkinta tai vitsi!). Tämä poissulkisi käännökset 'keksi' tai 'pipari', joita on tavattu aiemmin.

Eväste voitaisiin kääntää englanniksi atk-termistön alalla sanalla directive, jonka olen atk-sanastossani kääntänyt sanalla 'ohje (kielenkäsittelijälle tai käyttöjärjestelmälle)'. Näen siis, että sanan eväste luonnollinen atk-merkitys suomen kielessä on sama kuin englannin termillä directive 'ohje'. Ongelma on siinä, että eväste "tarkoittaa liikaa" ollakseen hyvä cookie-sanan käännös. Token on sisällöllisesti niin vähän. Ja se on nimenomaan merkitykseltään 'vastamerkki' esimerkiksi token ring -verkkoteknologiassa. Vastamerkkihän on se esine, jota vastaan vaatteensa saa naulakosta. Naulakon hoitaja siis tietää sen perusteella, mitä antaa hakijalle, kuten verkkoselainkin. KE-28.9.98

Portaali on ainakin Tietokone-lehden online-sivuilla (esimerkiksi kolumnissa "Portaali - ollako vai eikö olla") käytetty termi. (Tässä viitataan aikaisempaan portaali-selitykseeni alempana [KE]). UK-19.9.98

Pitää paikkansa, mutta kyseinen kolumni sisältää sellaista mongerrusta ja siansaksaa, että ei sitä voi ottaa kielen malliksi. Siteeraan: "Portaalit ovat verkon megasaitteja[t], jotka tarjoavat palveluja joka lähtöön". Tekstissä on useita kieli- ja kirjoitusvirheitä, eikä se täytä mitään suomen kielen oikeellisuusvaatimuksia, tyylivaatimuksista puhumattakaan. Vaikuttaa siltä, että kirjoittaja ei tunne helppoja englannin sanoja ja niiden merkityksiä suomeksi. Site on yksinkertaisesti 'paikka' (vertaa building site tai construction site 'rakennustyömaa', siis 'paikka, jossa rakentaminen on käynnissä', camping site 'leiri(ytymis)paikka' tai myös 'leirintäalue', crime site 'rikospaikka' jne) ja on täysin luontevaa puhua verkkopaikoista (Web sites) tai vielä lyhemmin paikoista (sites). Sanoisin siis: "Verkkojäsentimet ovat hyvin isoja paikkoja verkossa [...]". Uusi verkkotodellisuus ja sen kääntäminen aiheuttaa ongelmia myös ruotsinkielisille: site (-n, -r) tai "ruotsiksi kirjoitettuna" sajt (-en, -er) kilpailevat jopa samassa tekstissä keskenään ja puoliruotsalaisen väännöksen webbplats kanssa. Myös ruotsiksi on omakielinen vastine helposti muodostettavissa ja sitä kannattaisi käyttää (tämä on siis ehdotukseni, ei vielä yleistä ruotsin kielen normia!): nätställe (vrt vaikka smultronställe 'mansikkapaikka'). (Katso myös arkistosta verkkopaikka / kotisivut).

Käyttäkäämme omaa kieltämme. Englannin sanat kuuluvat englanninkielisiin teksteihin. Portal ei ole edes englanniksi kovin onnistunut termi, portaali ei ole suomeksi luonnostaan yhtään mitään. Sekakieli ei ole hienoa, eikä cool, se vain vaikeuttaa ymmärtämistä. Portaali ja megasaitti joutaisivat minun puolestani historian roskakoriin. KE-21.9.98

Muuten erinomaisesta online-atk-sanastosta puuttuu sana portal. Mikä olisi sille sopiva käännös? Yahoo!, Lycos ja muut vastaavat ovat näitä "portteja verkkoon". TK-6.9.98

Hyvinhän käännätte sen itsekin. Portal on '(jonkin merkittävän rakennuksen pramea) sisäänkäynti'. Alun perin sana tulee latinan porta 'portti', 'sisäänkäynti' -sanasta. Yahoo! ja Lycos (tai muiden kielten suurelle yleisölle tuntemattomammat hakupalvelut Passagen, Terra, Virgilio tai Gertrudes, lisää linkeissä) ovat tietysti pääasiassa hierarkkisia hakujärjestelmiä (search engines). Portal -käsitteen piiriin luetaan myös America Online -palvelun kaltaisia verkkosisällön tuottajia. Portal -käsite on sen verran tuore myös englanniksi, että se ei ole vielä kokonaan menettänyt metaforista motivaatiotaan. Se on siis kuin 'portti verkkoon', joten ainakin vielä nyt 'portti verkkoon' on hyvin tarkka käännös. Jos termistä tulee vakiintunut kiinteä käsite, tämä käännös ei ehkä ole luontevin. Tarvittaisiin kenties jotain helpommin termiksi tunnistettavaa, ehkäpä verkkojäsennin, koska portal -käsite on verkkosisältöihin ja niiden hakuun ja jäsentelyyn liittyvä käsite. Portaali on kovin outo sivistyssana suomeksi, sen ainakin karsisin käypien vaihtoehtojen joukosta pois. Stadin kielen ruotsista lainatulla sanalla porttigongi on lähes sama merkitys, mutta siihen liittyy nuhruinen mielikuva. Pelkkä portti on jo muussa käytössä, kuten näkyy online-atk-sanastostani: 1 (sarja-, rinnakkais-) port 2 (looginen piirielementti) gate.

Viisainta olisi odottaa, miten käy englannin portal -käsitteen: yleistyykö sen käyttö vai alkaako se kuihtua pois. Vielä on hieman liian aikaista liittää tätä uutta - ikää taitaa olla noin vuosi, mikäli en muista väärin - käsitettä pysyvään atk-sanastoon. KE-7.9.98 (muutettu 14.9.98)

Online-atk-sanastossanne sana script language on käännetty 'käsikirjoitusohjelmointikieli'. Itse koodaan tällä hetkellä Tcl/Tk -kielillä, joita kutsutaan yleisesti termeillä 'komentokieli' tai 'komentorivipohjainen ohjelmointikieli'. Termiä käsikirjoitusohjelmointikieli en ole nähnyt muualla kuin tässä sanastossa. (Sun Microsystems'illä Tcl:n (Tool Command Languagen eli 'työkalukomentokielen') luoneen John K. Ousterhout'in artikkelista Scripting: Higher Level Programming for the 21st Century käy ilmi, mitä tarkoitetaan scripting language'lla). EKR-16.7.98

Tervetullut kommentti. Tarkoitamme samaa asiaa, mutta käännökseni, jonka tarkoituksena on ollut tuoda englanninkielisen termin tarkka merkitys läpinäkyvänä suomennoksena esille sekä säilyttää eri termien yksi yhteen -vastaavuudet, ei ehkä ole niin itsestään selvä kuin olin kuvitellut. Kirjaimellisesti script on 'käsikirjoitus' siinä merkityksessä kuin esimerkiksi elokuvalla on käsikirjoitus: siis kirjoitettu yksityiskohtainen suunnitelma esitettäväksi (tai tietokonekielellä ajettavaksi) tarkoitetuista asioista (eli ohjelma). Samaan tapaan käännän kirjaimellisesti tutun Unix-termin shell script sanalla 'kuorikäsikirjoitus' (joka on olennaisesti sama kuin DOS-maailman eräajo eli käyttöjärjestelmäkomentotiedosto) tai termin debug script sanalla 'debug-käsikirjoitus' (painettu Atk-englannin sanakirja 1994). Näissä termeissä sanan script merkitys on '(kirjoitettu ajettavaksi tarkoitettu) ohjelma', joten ne voisi myös suomentaa 'ajettava kuoriohjelma' ja 'ajettava debug-ohjelma'. Termit shell program 'kuoriohjelma' tai debug program 'debug-ohjelma' viittaavat myös ohjelmaan, jonka alaisuudessa script'it ajetaan tai toteutetaan. Joten pelkkä 'ohjelma'-termi script'in merkityksessä ei ole ristiriidaton. Huomaa myös sanonta to script a program 'laatia ohjelma' (kirjaimellisesti 'kirjoittaa ohjelman käsikirjoitus'). Tästä voi johtaa sen, että scripting language on oikeastaan vain 'ohjelmanlaadintakieli', komennoista ei tässä termissä sanota mitään. Metaforisella ja etymologisesti perustellulla termillä 'käsikirjoitusohjelmointikieli' - tai ehkä sujuvammin 'käsikirjoituskieli' - ei ole myöskään tosiasiallisesti muuta denotatiivista eli "kovaa" sisältöä. Sen etuna on säilyttää alkukielen sanojen ja käännösvastineitten ykseys yhtenevän vastineen 'käsikirjoitus' avulla sanoissa script language, shell script, log-on script, debug script, macro script yms. Käsikirjoituskielen puolesta voi sanoa vielä sen, että se säilyttää alkukielen sanan konnotaation ohjelmoinnin välittömyydestä ja helppoudesta: laadit vain - ikäänkuin improvisoiden - loogisen käsikirjoituksen, jonka kone toteuttaa, hankalaa yksityiskohtaista syntaksia ei tarvita. Voidaan tietysti keskustella siitä, kannattaako näin tarkasti kääntää vai olisiko parempi tyytyä selittävään ylimalkaiseen käännökseen. Käännös on aina käännös, hyväkin selitys on vain selitys. Komentokieli (command language) on englanniksi hieman eri tason käsite kuin käsikirjoituskieli (script language, scripting language). Komentokieli on hyvin yleinen ja laajempi käsite, kun taas käsikirjoituskieli käsittää rajatusti sellaisia kieliä kuten Tcl, Perl, Rexx, esimerkiksi Unixin eräajo-ohjelmointikielet ja monille nykyään tutun Visual Basic'in. Tästä voi päätellä, että käsikirjoituskieli on pääsääntöisesti tulkkikieli (joskin kääntäjiä esiintyy, mutta ne ovat toissijaisia vaihtoehtoja), tiukka tietotyyppien määrittely puuttuu, kieli on helppokäyttöinen ja operoi hyvin abstraktilla loogisella tasolla. Käsikirjoituskielet ovat avustavia nopean sovelluskehityksen järjestelmiä. Komentokieli voi olla mikä - ja miten alkeellinen - tahansa komentojen annon mahdollistava järjestelmä. Minusta erottelu on tarpeellinen ja käännös toimiva, mutta olette tietysti oikeassa siinä, että kaikki käsikirjoituskielet (scripting languages) ovat 'komentorivipohjaisia ohjelmointikieliä' (command-line-oriented languages). Kaikki komentorivipohjaiset ohjelmointikielet eivät ole käsikirjoituskieliä (scripting languages) tai niitä ei ainakaan kutsuta niin. Esimerkiksi Xbase-kielet: dBase, Clipper, FoxPro? Ne ovat aivan varmasti komentorivipohjaisia (alunperin tulkki-) ohjelmointikieliä, tietotyypit ovat määrittelemättä, ja asiallisesti ne voisivat kuulua kategoriaan scripting languages (esimerkiksi Clipperillä voi toteuttaa monipuolista avustavaa yleis-, ei vain tietokantaohjelmointia, tehdä vastaavia, mutta - minun mielestäni - parempia ohjelmia kuin Rexxillä), mutta jostain (historiallisista) syistä niitä ei kutsuta näin. Merkillistä, vai mitä? Päätelmä: eri sovellusympäristöissä käytetään eri termejä melkein samoista asioista (esimerkiksi scripting on ollut tähän saakka ennen kaikkea Unix-termi) eikä kielenkäyttö ole aina täysin loogista, vaan siihen liittyy myös konventionaalinen elementti. Näin on vain yksinkertaisesti totuttu sanomaan.

Windows 98:n mukana tulevan Microsoftin Windows-käsikirjoitusohjelmoinnin (katso lähemmin Lexitec online-lehdestä) myötä termi scripting on siirtynyt Windows-valtavirtaan, joten tulemme kuulemaan siitä vielä ja tutustumaan siihen itse kukin ajan myötä lähemmin eri yhteyksissä. Mikään ei estä puhumasta käsikirjoitusohjelmoinnista suomeksikin, kuten olemme nähneet. KE-18.7.98 ja 27.7.98

Lähetä kyselyt, toiveet ja kommentit: online@lexitec.fi