Euron ja sentin lyhenteet ovat viime aikoina herättäneet sanomalehtien mielipidepalstoilla melkoisen polemiikin kielitoimistoa vastaan. Onko teillä kantaa asiaan? Mitä lyhenteitä kannattaisi käyttää? IE-7.11.01

Vastaus on löytynyt Lexitec-lehdestä jo vuoden 1998 lopulta alkaen, siteeraan: "Kielitoimisto on jo ehättänyt antamaan omat suosituksensa: euro lyhennettäisiin e - mikäli varsinaista euron symbolia ei ole käytettävissä - ja sentti snt. Nämä kielitoimiston suositukset ovat epäonnistuneita ja huonosti kielitieteellisesti perusteltavissa. Kielitoimistossa ei edes tunnuta tiedettävän, että euron symboli on oikeastaan iso kirjain (Epsilon) ja että sentillä - lukeehan Suomeenkin tulevissa lanteissa cent - on jo vakiintunut kansainvälinen lyhenne, joka löytyy tietokonemerkistöistäkin: ¢." Omat suositukseni ovat edelleen samat: jos euron symbolia ei ole käytettävissä, euro tulisi lyhentää E ja sentti c (tai käyttää sentin symbolia ¢, mikäli mahdollista). Tarkemmat kielitieteelliset perustelut löytyvät Lexitec-lehdestä artikkelista "Eurovaluutan merkitseminen". KE-8.11.01

Kiintoisa kommentti. Kuitenkin multi = moni ja multiple = moni, joten ehkä "monikanavamedia" olisi paikallaan tuossa toisessa merkityksessä. Missään tapauksessa tämä ei johda siihen, että multimedia olisi suomeksi järkevä sana, se on vain monimedian puoleksi latinaa sisältävä synonyymi. Mitään erottelua ei sen avulla voi rakentaa. Tuon toisen merkityksen voi ilmaista helposti vaikka puhumalla sisältöjen levityksestä käyttämällä monia medioita tai mediakanavia. KE-28.9.01

Onko sanoilla konttori ja toimisto jotakin eroa. Viittaavatko ne eri asioihin tms? Kumpaa olisi suotavampaa käyttää esimerkiksi toimitiloista, joissa itse asiakkaat eivät käy? TLK-6.9.01

Kyllä joitain eroja on. Eroja voi etsiä esim. niiden tavasta olla osana yhdyssanoja: palkkakonttori, tilitoimisto ym. Toinen ei käy toisen tilalle. Siinä suhteessa ei liene eroa, että kumpainenkin voi olla vastaanottotilana tai myös osittain ulkopuolisilta suljettuna tilana.

Eräs ero on sanojen alkuperässä: konttori on ruotsista lainattu sana. Ja aiemmin se oli yleisempi kuin nykyään. Merkitys ei juuri poikkea toimistosta. Sanojen käyttö eri yhteyksissä poikkeaa jonkin verran.

Takahuone on yleensä se, minne asiakkaita ei päästetä. KE-7.9.01

Mitä on talotehdas englanniksi? Kiitän jo etukäteen! AP-23.8.01

talotehdas = maker of prefabricated (wood and log) homes. Suluissa oleva tarkennus on paikallaan, mikäli puu- ja hirsitalotehdas kuten paljolti Suomessa. KE-25.8.01

Etsin sanoja maalämpöpumppu ja maakylmä (siis jäähdytyssysteemi käyttäen ilmaisenergiaa) ja uudisrakennus englanniksi? AP-22.08.01

maakylmä = geothermal cooling

maalämpöpumppu = geothermal heat pump

uudisrakennus = new building, new house yms riippuen siitä millaisesta rakennuksesta on kyse

uudisrakennukset = new development; housing starts (tilastotermi!)

KE-23.8.01

Onko englanninkielisistä tietotekniikkaan liittyvistä ammattinimikkeistä olemassa mitään virallisia standardeja. Tuntuu, että käytäntö on sekava ja nimikkeitä "keksitään" koko ajan lisää. Mikä olisi oikea käännös seuraaville (kursiivilla meillä nykyisin käytössä olevat vastineet) [Huom.: vastauksena annetut termiehdotukset lihavalla. KE]:

pc-tukihenkilö (System Specialist, pc-support)
PC support person

asiakastukihenkilö (System Specialist, customer support)
customer support adviser (mikäli lähempänä eksperttiä/konsulttia kuin edellinen)
customer support person (myös perustuki)

järjestelmäneuvoja (System Specialist, system support)
system support adviser

tuotannonvalvoja (valvoo raporttien tulostusta yms) (ei vastinetta)
production supervisor (production voi olla lähes mitä vain)

tietoliikennesuunnittelija (ei vastinetta)
communications design engineer (mikäli insinööri)

RA-17.8.01

Aivan varmasti on niin, että termejä keksitään koko ajan lisää. Näin juuri atk-alan sanasto on kehittynyt. Ei aina loogisesti ja kauniisti, mutta termejä kokeillaan, toiset tulevat laajaan käyttöön, toiset putoavat pois. System Specialist voi olla mitä vain, joten sen hyödyllisyyttä kannattanee pohdiskella. KE-18.8.01

Mikähän mahtaa olla oikea englanninkielinen käännös sanalle ohjauspääte? Sille löytyy eri lähteistä useitakin vastineita, mm. operator interface, microterminal ja control terminal. Näistä ensimmäinen kuulostaisi olevan lähimpänä hakemaani termiä (kyseessä on laite, jolla erään koneen käyttäjät voivat käskeä konetta suorittamaan tiettyjä, yksinkertaisia toimenpiteitä, mutta samaan koneeseen on yhteydessä myös PC, jonka kautta voidaan suorittaa monimutkaisempia käskyjä). TS-16.8.01

Varmaan kaikki yllämainitut vastineet voivat jossain tilanteessa tulla kyseeseen. Operator interface on varsin laaja käsite eikä välttämättä tarpeeksi rajattu, jos yhtä termiä haetaan. Toisaalta jos operator viittaa esimerkiksi työstökoneen yms käyttäjään, niin ao. kontekstissa vastine voi olla erittäin hyvä. On huomattava, että operator voisi periaatteessa olla myös tietokoneen käyttäjä. Siis tarvittaisiin ehkä jokin selvenne, mikäli asia on erotettuna asiayhteydestään: CNC lathe operator interface, CNC-sorvin käyttäjän ohjauspääte (ohjauspääte on tällöin käsitetettävä metaforisesti johdettuna ja konkretisoituna 'käyttöliittymä' -termistä, joka on sanan varsinainen merkitys).

Muutoin operator interface voi viitata suurkoneympäristössä esim. CICS-tyyppiseen liittymään (päätekäyttäjän liittymä) verrattuna konetta hoitavien konsolioperaattoreiden liittymään.

Jos tietäisin tilanteesta enemmän, voisin ehkä tarkentaa ylläolevaa. KE-18.8.01

Sana kohdentaa on hankala kääntää englanniksi. Mitä ehdottaisitte esim. seuraavanlaisessa lauseessa: kohdentaa tilaajan laskutus oikeaan laskutuspisteeseen. THS-9.8.01

Mikäli tällä tarkoitetaan "kohdentaa tilaajan laskut oikeaan kustannuspaikkaan", käännös voisi olla: to attribute a customer's invoices to appropriate cost centres. KE-9.8.01

Ovatko sisällöntuotanto ja -tuottaja -sanojen oikeammat englanninkieliset vastineet content provision, content provider vai content production, content producer? Olen itse käsittänyt, että verkkosivujen sisällöntuotanto on content provision, mutta asiasta on syntynyt epäselvyyttä. IT-13.7.01

Molempi parempi, mutta niin että edellinen on hieman yleisempi. KE-14.7.01

Olen kirjoittamassa lämpökuvaukseen liittyvää tieteellistä tekstiä enkä ole löytänyt tyydyttäviä käännöksiä seuraaville sanoille [Huom.: annetut vastaukset ko. termin alla. KE]:

gram-calorie, yksikkö cal tai g-cal. (Ei liity ravinnon kaloreihin).
grammakalori

kilogram-calorie, yksikkö kcal tai kg-cal (Ei liity ravinnon kaloreihin).
kilogrammakalori

British thermal unit, yksikkö BTU. Onko "brittiläinen lämpöyksikkö" oikein?
"brittiläinen lämpöyksikkö" on OK, mutta kai normaalisti käyttäisiin lähinnä BTU-lyhennettä.

photoconductive
valojohtava

photovoltaic
fotovoltainen

pyroelectric
pyrosähkö-, -inen

detector Voiko käyttää sanaa detektori?
ilmaisin, anturi

reset Voiko käyttää sanaa resetoida?
1) nollata (mittari, laite yms); uudelleenkäynnistää (reset-toiminnon avulla),
2) ohittaa vikatila reset-nappia painamalla (tietokone)

Kysymykset JS-21.6.01, vastaukset KE-24.6.01.

K [=kysymys]: Minua on jo kauan vaivannut jopa monissa tietokoneohjelmissa (myös suomalaisten tekemissä englanninkielisissä) käytetty t-yksikkö tavulle. Yksiköthän ovat maailmanlaajuisia, joten niitä ei voida "suomentaa" (varsinkaan kun ne eivät ole sanojen alkukirjaimia, vaan sovittuja tunnuskirjaimia).

V [=vastaus]: Kiintoisa näkökohta. Kuitenkin tätä sääntöä vastaan on tehty snt = eurosentti, joka on virallinen ja jopa veroilmoituskaavakkeissa. Toisaalta myös SI-järjestelmän tunnuskirjaimet pohjautuvat luonnolliseen kieleen (ranska). Molemmat näistä ovat mahdollisia: 50 km/t tai 50 km/h. Vain insinöörien mielestä h on aivan välttämättä se ainoa oikea.

Atk-alan yksiköt eivät toimi näin: eri kielissä on eri versioita: esim. MB on ranskaksi Mo (= mégaoctet). Huomattakoon myös että atk-käsitteet eivät kuulu metrijärjestelmään, vaikka apuna käytetään samoja etuliitteitä. Kysessähän on anglosaksiset mitat, nykyajan tuumat.

K: Nähdäkseni esimerkiksi megatavu voidaan suomenkielessä ilmoittaa joko MB (yksikkö) tai Mt (sovittu lyhenne), joista yksikkö luonnollisesti on parempi vaihtoehto.

V: Katso tavujen ja bittien lyhenteitä kohdasta: http://www.lexitec.fi/queries7.html#tavut_ja_bitit

MB ei ole suomenkielinen lyhenne, kansainvälistä lyhennettä/yksikköä ei ole, on anglosaksinen yksikkö (MB) ja ranskankielinen (Mo = mégaoctet, megaoktetti) jne. Kumpikaan näistä ei ole kovin onnistunut (tai motivoitu) suomen kielen kannalta.

K: Tietääkseni lyhenteitä ei kuitenkaan voida käsitellä samoin kuin yksiköitä, eli esimerkiksi MB/s ei voida merkitä Mt/s, vaan tulisi merkitä Mt:a s:ssa. Onko näin?

V: MB/s on outo, kai yleensä nopeuden suhteen puhuttaisiin biteistä: Mb/s. Mutta esim. MB/cm2 tai Mt/cm2 ovat yhtä mahdollisia esim. kovalevyn tallennuskapasiteetista per pinta-alayksikkö.

K: Bitit ovat toinen ongelma - lähinnä siksi koska ihmiset käyttävät tavun yksikkönä virheellisesti b:ta. Mielestäni olisi parempi suositella käytettäväksi yksikkönä "bit", jota ei voida sekoittaa tavuun. Vai ovatko yksiköt aina yksikirjaimisia? Kuka asiasta maailmanlaajuisesti päättää?

V: Ei kukaan. Atk-alan sisältöstandardeja on monia: ISO, ANSI, ECMA.

K: Myös tavun yksikkö voisi olla parempikin kuin B, nimittäin maailmalla jopa varsin yleisesti käytetty o, joka ei ainakaan sekoitu mihinkään. Onko asiasta jonkinlainen standardi olemassa?

V: Ei ainakaan minun tiedossani.

K: Tuleeko luvun ja yksikön väliin välilyönti, kuten luvun ja lyhenteen väliin?

V: Kyllä.

K: Sitten toiseen aiheeseen, eli päivämääriin. Eikö olisi jo aika ottaa täälläkin virallisesti käyttöön - tai edes vaihtoehtoiseksi tavaksi - ISO-standardin mukainen päivämäärämerkintä yyyy-mm-dd, joka ei voi sekoittua amerikkalaisten päivämäärämerkintöjen kanssa?

V: Insinöörien mielestä kyllä. Ja miksi ei. Mutta normaalikieli ei ole pelkästään insinöörejä varten.

K: Vielä desimaalieroittimesta, jona mielestäni olisi parempi käyttää pistettä - jota kuitenkin maailmalla oikeastaan kaikkialla muualla käytetään ja joka soveltuu listoihinkin hieman pilkkua paremmin. Olisiko asiaan mahdollista saada muutosta täälläkin? Siirtyminenkään tuskin tuottaisi nykyisiä pahempia ongelmia, kun nykyisinkin ihmiset joutuvat käyttämään pistettä käytännössä kaikkien teknisten laitteiden kanssa - tietokoneohjelmissa joutuu usein jopa arvaamaan kumpi on oikea vaihtoehto ja väärän käyttäminen saa aikaan virheilmoituksen.

V: Kommentoisin väitettä "jota kuitenkin maailmalla oikeastaan kaikkialla muualla käytetään" seuraavasti: Ranskassa, Saksassa ja Suomessa oikea vaihtoehto on pilkku. Joten anglosaksinen käytäntö olisi pikemminkin se, joka tulisi muuttaa, koska SI-järjestelmän kansainvälisyys on lähinnä ranskaa. Näkyypä se jopa nimessä: SI = système international (des unités).

K: Lisäksi vielä sellaisesta sanasta kuin akronyymi - onko se suomea vai ei? Otavan Uusi sivistyssanakirja (1994) ei sitä tunne.

V: akronyymi on kirjain(lyhenne)sana. Löytyy Perussanakirjasta ja Nykysuomen sanakirjan vierasperäiset sanat -liitteestä. Sana on OK. NATO yms ovat tästä esimerkkejä. Akron on kreikaksi '(vuoren)huippu', 'uloke'. Ilmeisesti viitataan siihen, että kustakin sanasta on poimittu yksi (korostettu iso alku)kirjain. Kysymykset LK-16.6.01 ja vastaukset KE-17.6.01.

Teen käännöstä oman sivustomme hakutoiminnosta. Haussa on mahdollisuus antaa yksi tai useampia sanoja neljään eri dialogilaatikkoon. Haun toimintaa kuvaavassa englanninkielisessä ohjessa sanotaan seuraavasti: Enter one or more words into any search field. Search type is CONTAINS and logical OR. Ongelmani on tämä viimeinen lause. Miten sen voisi kääntää lyhyesti suomeksi? Kaikki yritykseni kuulostavat sekakielisiltä "virityksiltä". Odotan mielenkiinnolla ja kiitollisena vastausta. PS-16.5.01

Käännös: Hakutyyppi on "sisältää hakusanan" tai "jompi kumpi tai molemmat". KE-17.5.01

MS-IE:ssa to work offline on käännetty 'offline-tila(ssa)'. Entä 'eriötilassa' - onko riittävän selkeä? Tai 'yhteydettömässä tilassa' - aika pitkä. Tai 'erillistilassa'? TM-1.5.01

Joko "offline-tilassa" tai sitten "kun linja on kiinni", "kun et ole verkossa", "ilman verkkoyhteyttä". Linjahan on tässä oikeastaan puhelin- tai tietoliikennelinja. Mikään "eriötila" tämä ei ole. Olisi korkeintaan hoopoa teekkarihuumoria!

To work offline = "työskennellä kun verkkoyhteys on kiinni" tai "ei ole auki" (jos subjektina henkilö); online = "kun linja on auki", "kun olet kytkeytynyt verkkoon", voihan tämän sanoa monella tavalla. KE-3.5.01

Miten sana nahka taipuu? Onko onko oikein sanoa keinonahkan pesuaine vai keinonahan pesuaine? SJ-26.4.01

Tämä on ikuisuuskysymys. Minusta paremmalta kuulostaa nahan, mutta nahkan on kieliopillisesti yhtä oikein. Joten valinta on jokaisen omasta kielikorvasta riippuvainen.

Monet kielenhuoltajat suosittelevat tekonahkaa keinonahan sijasta. Minusta myös keinonahka on täysin oikein muodostunut: se on lyhenne sanoista keinotekoinen nahka. Tekonahka on ehkä lyhempänä napakampi muoto, mutta molemmat käyvät, vaikka näistä on kovasti kiivailtu.

Mihinkä olette tottunut ja tuntuu parhaimmalta on paras muoto teidän kannaltanne. Joten tämä kieliopillinen kysymys onkin makukysymys. KE-27.4.01

Lähetä kyselyt, toiveet ja kommentit: online@lexitec.fi