Yleisin ääntäminen on [luksempur(i)] [straspur(i)], [luksembur(i)] [strasbur(i)], joskin kielenhuoltokirjallisuudessa esitetään muitakin vaihtoehtoja, esim. Terho Itkosen Uusi kieliopas, 2., tarkistettu painos v:lta 2000. Sen on tarkistanut Sari Maamies, joka vaikuttaa Kotuksessa. Sen mukaan Luxemburg äännetään [luksemburk] ja Strassburgista on Suomessa käytössä ranskalainen muoto Strasbourg, jonka loppu ääntyy -['buur]. Saksalaisessa muodossaan Strassburg ääntyy -[burk]. Nämä ovat tietosanakirjoista kopioituja akateemisia ääntämisohjeita, jotka tuntuvat aika vierailta. Kun vielä -b- lähestyy normaalissa puheessa kovaa -p-:tä, niin seuraava kuulostaisi aika rumalta: "asun [Luksempurkissa]", mieluummin [Luksempurissa]. Menen normaalisti Strasbourgiin [straspuriin] ja Strassburgiin [straspurkkiin], vain jos olen vannoutunut germanisti tai muistelen muuten vanhoja aikoja. Vakiintunut ääntäminen ja vakiintunut kirjoitusasu pohjautuvat osin eri kieleen. Sotkun on aikaansaanut kielenhuollon ajatus suomalaistettujen paikannimien korvaamisesta ulkomaisilla asuilla. Vain jotkut isot kaupungit ovat saaneet armon: Berliini, Lyypekki, Pariisi, mutta luontevaa olisi myös kirjoittaa Luksempuri ja Strasburi. Samankaltaista kantaa edustaa myös Jukka K. Korpela: "Kätevä ratkaisu olisi omaksua suomeen puolueeton asu Strasburi, joka melko hyvin vastannee tavallista ääntämystä" (lähde).

Lähetä kyselyt, toiveet ja kommentit: online@lexitec.fi