Sain juuri tilaamani Ranskan kirjeenvaihtosanakirjan teiltä. Kirja tuntuu hyvin käyttökelpoiselta. Kierreselkä on todella kätevä ratkaisu sähköpostiviestejä tietokoneella laatiessani. Silmään osui lähetysasiakirjoissanne käytetty lyhenne SP, joka tuntuu tarkoittavan sähköpostia. En ole nähnyt sitä missään aikaisemmin. Monet firmat käyttävät englanninkielistä e-mail -sanaa kotimaan lomakkeissaankin. Mistä suomeksi käyttämänne lyhenne on peräisin? Mikä on vastaava lyhenne ranskaksi (ei löydy Ranskan kirjeenvaihtosanakirjan lyhenneluettelosta, vaikka alv ja LY-tunnus ovat ranskaksi mukana)? EA-23.1.99

Hauska kuulla, että kirjani miellytti. Olen aiemmin pähkäillyt näilläkin sivuilla, miten sähköpostista tulisi puhua ja mikä olisi sille sopiva lyhenne. Tulin esittäneeksi s-posti -merkintätapaa, joka olisi muiden kielten käytäntöä vastaava kotimainen vastine. Vuodenvaihteessa lomakkeistoani uudistaessani keksin, että SP voisi olla parempi lyhenne sähköpostille. Olin niin tyytyväinen keksintööni, että otin sen heti käyttöön omissa suomenkielisissä lomakkeissani. SP noudattaa PL [= postilokero] -lyhenteen esikuvaa ja on riittävän lyhyt ja luontevan tuntuinen. Vihdoinkin ratkaisu, joka mahtuu pieneen tilaan kuten puh tai fax. Toivon sen yleistyvän. Kaikki siis käyttämään tätä kätevää lyhennettä.

Kansainvälisessä käytössä kaikkien ymmärtämä e-mail on paras ratkaisu - käytän sitä omissa englanninkielisissä lomakkeissanikin. Ruotsiksi e-post on tietysti paikallaan. Saksaksi vain E-Mail f (-s pl) tai lyhyempi Mail f (-s pl) ovat käypää kieltä, aitogermaanista vastinetta ei ole yleisessä käytössä. Englannin kielen sulauttaminen osaksi saksan kieltä tuottaa saksalaisille vaikeuksia, eritoten yhdyssanojen oikeinkirjoituksessa, niinpä sähköpostiosoite on E-Mailadresse, E-Mail-Adresse, E-mailadresse, E-mail-Adresse, E-mail Adresse, e-Mail-Adresse tai jopa e-mail Adresse. Suosittelen itse muotoa: E-Mailadresse, josta voi johtaa edelleen siististi pitempiä yhdyssanoja: E-Mailadressverzeichnis n 'sähköpostiosoiteluettelo', E-Mailkonto n 'sähköpostin käyttöoikeuden antava asiakkuus' (= anglisismi E-Mailaccount n), vrt S-Bahn [= Schnell-Bahn 'nopea rautatie, lähiliikennejuna'] tai U-Bahn [= Untergrund-Bahn 'maanalainen rautatie, metro']. Yksittäinen kirjain tai kirjainlyhenne erotetaan aina saksassa yhdysviivalla. Yhdysviivan käyttöä saksan yhdyssanoissa ohjaa muilta osin sääntö, jonka mukaan vakiintuneet yhdistykset kirjoitetaan yhteen ilman yhdysviivaa ja vakiintumattomat satunnaiset yhteenliittymät kirjoitetaan yhdysmerkin kera. Sivistyneet saksalaisetkaan eivät aina tiedä kummista on kyse, joten ilmiöstä ei kannata ottaa suuria paineita. Olisin taipuvainen kallistumaan sille kannalle, että epävarmoissa tapauksissa kannattaa kirjoittaa yhteen ilman yhdysmerkkiä, mikäli vallitseva käytäntö ei ole muullainen tai sanahahmon selkeys ja ymmärrettävyys eivät olennaisesti yhdysmerkin käytön ansiosta parane. Ylimääräiset yhdysmerkit ja niiden mukanaan tuomat jälkiosien isot kirjaimet ovat tehokas korostekeino, joten niitä käytetään kenties liiankin runsaasti mainosteksteissä ja vastaavissa. E-Mailadressverzeichnis n ja E-Mailadress-Verzeichnis n ovat kuitenkin yhtä hyväksyttäviä ja asiallisia kirjoitusasuja.

Ranskassa terminologian ja uudismuodosteiden lautakunta (la Commission générale de terminologie et de néologie) suosittelee lyhennettä "Mél." [= Messagerie électronique 'elektroninen sanomanvälitys(järjestelmä)']. Tämä on lyhenne, jonka käyttöä edellytetään nykyään Ranskan valtionhallinnossa ja suositellaan virallisesti yrityksille ja suurelle yleisölle sähköpostiosoitteen merkintätavaksi. Lyhenteen esikuvana on "Tél.", jota käytetään perinteisesti puhelinnumeron merkitsemisessä. Jos ei halua käyttää lyhennettä, sähköpostiosoitteen voi merkitä nimikkeellä "Courrier électronique", kuten olen tehnyt Ranskan kirjeenvaihtosanakirjassa. Täytyy myöntää, että olin haluton panemaan Mél. -lyhennettä kirjaani, niin hirveältä se aluksi tuntui. On huomattava, että etymologisesti Mél. on alunperin syntynyt englannin Mail-sanan ääntämisen perusteella. Sanan asema oli aluksi sama kuin meilin asema suomen kielessä, se oli siis pelkästään slanginomaista puhekieltä. Envoyer un « mél » 'lähettää meili' on siis slangia, envoyer un message électronique 'lähettää sähköpostiviesti' korrektia kieltä. (Pane lisäksi merkille, että kirjakielessä adresse f électronique on 'sähköpostiosoite', courrier m électronique on 'sähköpostijärjestelmä' tai kollektiivisesti 'sähköpostiviestit' ja sanonta par le courrier électronique merkitsee 'sähköpostitse'; ranskalainen atk-slangi käyttää « mél »:iä kaikissa näissäkin tapauksissa). Nykyinen "lyhenteen" uudelleentulkinta pyhittää siis alunperin slangimongerrukseen kuuluneen sanan yleiseen kirjakieliseen käyttöön. If you can't beat them, join them tuntuvat kielen vaalijat ajatelleen Ranskassa. KE-25.1.99

Olen kanssanne samoilla linjoilla euron symbolin kohdalla: tarvitaan kansainvälinen käytäntö, joka on koko valuutta-alueelle yhteinen. Tästä syystä kielitoimiston ehdotukset ovat vahingonlaukauksia kuten artikkelistanne Lexitec-lehdessä käy hyvin ilmi. Mutta kysyisin toista asiaa, joka kylläkin liittyy euroon sekin. Euron muodostamasta valuutta-alueesta käytetään ranskaksi nimitystä Euroland. Asiasta on noussut kohu Ranskassa, koska termiä pidetään outona ja kielenvastaisena. Mistä nimitys on peräisin ja miten uutta valuutta-aluetta tulisi kutsua eri eurooppalaisilla kielillä? SA-22.1.99

Euroland-termi on ollut ranskaksi käytössä jo ainakin puolisen vuotta. Keskustelu siitä alkoi lehdissä jo kesällä 1998. [Vanhentunut linkki poistettu - KE 6.1.02] 11 maan muodostama ns. EUR-11 -valuutta-alue on virallisesti - esimerkiksi kieltään tarkkaan vaalivan Ranskan pankin mielestä - yksinkertaisesti zone monétaire européenne eli 'Euroopan (unionin) valuutta-alue'. Jos ei haluta olla aivan näin virallisia, voi puhua luontevasti zone euro'sta eli 'eurovyöhykkeestä'. Euroland on kotoisin germaanisista kielistä - sitä on aluksi tavattu Saksassa ja Englannissa ja sieltä se on pesiytynyt ranskankielisiin lehtiin, esimerkiksi kaikkien ranskalaisten liikemiesten tuntemaan Kauppalehteä vastaavaan Les Echos -lehteen. Kielenhuollon nimissä ollaan sanaa nyt joidenkin innokkaiden toimesta "ranskalaistamassa" muotoon Eurolande. Tämä on selvä barbarismi ja väärä ratkaisu - tunnetaanhan ranskaksi toki Land ja jopa sen monikkomuoto Länder, joilla tarkoitetaan Saksan liittotasavallan valtioita, lande on ranskaksi sen sijaan '(kanervaa kasvava) nummi' eli siis jotain aivan muuta ja asiaan täysin kuulumatonta. Virallisissa Eurostat'in lehdistötiedotteissa puhutaan valuuttavyöhykkeestä seuraavaan tapaan: "Le taux de chômage de la zone euro, corrigé des variations saisonnières, est resté stable à 10,8% en novembre, selon les données publiées aujourd’hui par Eurostat, l’Office statistique des Communautés européennes à Luxembourg." Alaviitteessä täsmennetään, että mitä zone euro'lla tarkoitetaan: "Zone euro/EUR-11: les 11 États membres participant à l’Union économique et monétaire (UEM): Belgique, Allemagne, Espagne, France , Irlande, Italie, Luxembourg, Pays-Bas, Autriche, Portugal et Finlande." On luontevaa omaksua tämä termi pääasialliseksi vyöhykkeen ranskankieliseksi vastineeksi, käytetäänhän ranskaksi vastaavasti dollarivyöhykkeestä nimitystä zone dollar tai frangivyöhykkeestä nimitystä zone franc.

Vaikka Berliner Morgenpost puhuukin eurovyöhykkeen syntyhetkestä lainausmerkeissä (die Geburtsstunde für «Euroland»), niin alkukankeus karisee jo muutamaa kappaletta edempänä ja sana tulee helposti adoptoiduksi yleiseen käyttöön: "Gut 290 Millionen Menschen leben in Euroland - zwischen Utsjoki im Norden Finnlands und der italienischen Insel Lampedusa vor der Küste Libyens." Euroland esiintyy joskus myös muualla kuin varsinaisessa sanomalehtitekstissä: "Die Inflationsraten im Euroland dürften deutlich unter 2 Prozent liegen und das Zinsniveau ist höher als in den USA und mehr als doppelt so hoch wie in Japan." (Euro-Prognosen der EvoPro Financial Research GmbH)

Mutta samassa tekstistä löytyy myös: "Das Zinsniveau im Eurobereich wird weiter deutlich fallen."

Nämäkin esimerkit ovat hyvää ajankohtaista saksaa:

"Es gibt [...] viele Indizien dafür, daß das Experiment [= die Einführung des Euro] gelingt und den Menschen im Euroraum noch mehr Wohlstand bringt [...]" (BankWatch 07-08-98: Sparen und Anlage)

"Die saisonbereinigte Arbeitslosenquote der Eurozone blieb im November unverändert bei 10,8%." (Eurostat: Arbeitslosenquote in der Eurozone) Alaviitteessä määritellään Eurozone seuraavasti: "EUR-11: die 11 EU-Mitgliedstaaten, die an der Wirtschafts- und Währungsunion (WWU) teilnehmen: Belgien, Deutschland, Spanien, Frankreich, Irland, Italien, Luxemburg, Niederlande, Österreich, Portugal und Finnland."

"Wir wünschen uns, meine Damen und Herren, daß jene Länder in der EU, die jetzt noch nicht in der Eurozone dabeisein können oder wollen, bald zu dem Kreis der Länder mit einer gemeinsamen Währung hinzutreten." (Bundeskanzler Dr. Helmut Kohl in der Plenardebatte des Deutschen Bundestags am 2. April 1998)

Euroland ei ole kaikesta luontevuudestaan huolimatta suositeltavin vastine eurovyöhykkeelle, vaan saksaksi valuutta-alueesta kannattaa yleiskielisissä asiateksteissä käyttää pikemminkin sanoja: Euroraum m, Eurobereich m tai Eurozone f.

Ruotsalaisetkin surevat lehdissään yhtä luontevasti, etteivät ole ensimmäisten joukossa "medlem av Euroland" (Aftonbladet).

Englanniksi Euroland esiintyy toki lehtikielen otsikoissa, mutta asiallisemmassa tekstissä käytetään euro zone tai euro area -nimityksiä.

Suomeksi löysin termin "Euromaa" lainausmerkeissä erään sijoitusrahastoyhtiön esitteestä. Termi on ikäänkuin valuutta-alueen puhekielinen lempinimi. Olisi vaikea kuvitella sitä vaikkapa taloustieteellisen teoksen tekstiosaan, otsikoissa sitä voisi toki käyttää noudatellen englannin kielessä omaksuttua käytäntöä.

Euroland on ongelmallinen sana myös sikäli, että se esiintyy yritysten nimissä: Saksassa tunnetaan Euroland Verbrauchergemeinschaft e.V., joka on kuluttajien ostoyhteenliittymä, joka hankkii jäsenilleen alennuksia esimerkiksi autoa ostettaessa, autotarvikkeista, matkapuhelinmaksuista, postimyynnistä tai matkoista; Englannissa on Euroland Plus (Smaller Companies) PLC, joka on "SmallCap Investment Trust" eli siis uusiin pikkufirmoihin erikoistunut sijoitusrahasto. Suomessa toimii Euroland osakerahasto (MeritaNordbanken).

Joten loppupäätelmänä voi sanoa, että Euroland on kotonaan - ainakin sanomalehtikielessä - siellä, missä aitogermaaninen kieliaines on vahva, esimerkiksi saksan ja ruotsin kielissä. Muissa kielissä (ranska ja muut romaaniset kielet; englanti; suomi) on aina parempi käyttää muita ilmauksia, tähän tapaan: zone euro; euro zone, euro area; eurovyöhyke, euroalue. KE-25.1.99 ("Euromaa" ja "Euroland osakerahasto" lisätty 1.2.99)

Olen kääntämässä HTML-teosta englannista suomeksi. Teillä on site-sanan käännöksenä 'verkkopaikka' tai 'verkkosivut'. Minusta 'sivusto' kuulostaisi hyvältä. Olen tainnut kuulla sen jostakin, mutta en muista mistä. Toinen sana, jolle etsin käännöstä on tag. Sanastossanne on käytetty käännöstä 'muotoilukoodi'. Se tuntuu aika hyvältä, vaikka on vähän pitkä sana. Suomen kielessä ei taida löytyä lyhyitä sanoja tähän tarkoitukseen. TAM-2.12.98

Kaikki mainitut site-sanan käännösvastineet voivat tulla joskus kysymykseen. Olette oikeassa, että sivusto on tänä päivänä varsin laajalti käytetty uudismuodoste suomen kielessä. Sitä käytetään jopa paraikaa käynnissä olevalla "Verkotetun multimedian" (jota allekirjoittanut mieluiten kutsuisi verkkomonimediaksi) kurssilla Helsingin yliopistossa, katso esimerkiksi kurssin pitäjän sinänsä kiintoisia ohjeita siitä, "minkälainen on hyvä WWW-sivusto" [linkki vanhentunut ja poistettu]. Sivusto on kiintoisa sana sananmuodostusopin kannalta. Se on ryhmää tarkoittava johdannainen, joka on muodostettu samoin kuin aitosuomalaiset astia ~ astiasto, puku ~ puvusto. Näiden esimerkkisanojen pohjalta on pääteltävissä, että sivusto tarkoittaa 'yhteenkuuluvien sivujen kokoelmaa'. Voiko sivusto-sanaa käyttää aina englannin site-sanan vastineena? Mielestäni ei. Kyseessä on aitosuomalainen käsitteenmuodostus. Sivuston merkitys on ensisijaisesti 'a collection of Web pages' tai 'a set of Web pages'. Koetetaanpa kääntää englanniksi: Verkossa on laajoja HTML-ohjelmointia käsitteleviä sivustoja. Luontevalta käännökseltä tuntuisi esimerkiksi seuraava: There are large collections of Web pages related to HTML coding on the Net. Tässä site ei ole tarkka vastine: sivustoista ei voi tietää jäsentyvätkö ne siististi verkkopaikoiksi (Web sites) vai ovatko ne verkkopaikkojen rajat hypertekstilinkkien avulla ylittäviä löyhiä kokonaisuuksia. Tätähän verkkomonimedia parhaimmillaan on: siirtyminen paikasta toiseen käy vaivattomasti eivätkä paikkojen rajat ole välttämättä sivustojen rajoja. Tästä seuraa, että verkkopaikka ja sivusto eivät välttämättä aina ole synonyymejä. Sivusto voi olla väljempi käsite kuin site, joka kannattaakin kääntää täsmällisessä teknisessä esityksessä 'verkkopaikaksi' eikä 'sivustoksi', mutta monissa tapauksissa synonymia on täydellistä, kuten seuraavassa esimerkkilauseessa: When creating your (Web) site, use text links for clarity and easy navigation on käännettävissä: Luodessasi (verkko)sivujasi/ (verkko)sivustoasi/ (verkko)paikkaasi, käytä tekstimuotoisia linkkejä selkeyden ja helpon navigoinnin vuoksi. Sivusto on verkkopaikan synonyymi ainakin silloin, kun se on possessiivisesti määritetty (minun sivustoni, IBM:n sivusto). Katsotaanpa lopuksi millainen sanakirja-artikkeli tästä syntyisi:

sivusto 1 (yhteenkuuluvat verkkosivut) collection of (related) Web pages, set of Web pages 2 (verkkopaikka) (Web) pages, (Web) site

Tag-sanalla on toki suomeksi lyhyt hyvin laajalle levinnyt vastine: tagi, joka lausutaan [tägi]. Sana on kaikkien alan ihmisten ja harrastajien tuntema arkinen laina. Muotoilukoodi (formatting code, formatting specification 'näyttö- tai kirjoitintulostuksen ohjausmerkintä') perustuu perinteiseen yleisesti tunnettuun ohjelmointikäsitteistöön. Muotoilukoodeja tavataan, paitsi HTML:n ja julkaisuohjelmien (esimerkiksi Ventura tai QuarkXPress) parissa, myös eri kielien (C, Visual Basic ym) yhteydessä.

Lyhyemmäksi vastine saadaan pudottamalla 'muotoilu' -osa pois. Esimerkiksi: HTML-asiakirjojen asua säädellään (HTML-)koodein. Monet koodit muodostuvat aloittavasta koodista (opening code) ja lopettavasta koodista (closing code), kuten lihavoinnin toteuttavat koodit: <B>lihava teksti</B>. Jotkut koodit ovat yksinäisiä koodeja, kuten <BR>, jolla jatketaan tekstiä samassa kappaleessa, mutta uudelta riviltä.

Suosittelisin siis termejä: muotoilukoodi, HTML-koodi, koodi. Tagi on henkistä laiskuutta, mutta kieltämättä melko laajassa käytössä kirjoissakin. Koodin ongelmana on monimerkityksisyys: koodi voi tarkoittaa HTML-koodattua tekstiä tai ohjelmakoodia. Joten jos sekaannuksen vaara on olemassa, pitemmät sanat kuten muotoilukoodi puolustavat hyvin paikkansa. KE-7.12.98

Hyvät sanastot, kiitos. Olette kuitenkin käyttäneet sanaa moduli, vaikka suomen kielessä on vain sana moduuli (mikä on kyllä älytön ratkaisu kielitoimistolta). MA-11.11.98

Kiitos kiittämästä. Näinköhän tässä on käynyt, että viisaskin on mennyt vipuun. Jouduin oikein tarkistamaan Windowsin Find-komennolla, missä niitä kielitoimiston pannaan julistamia sanoja on. En löytänyt yhtään moduulia, mutta sen sijaan useita moduleita: muistimoduli, lisämoduli, ohjelmamoduli. Olen siis ollut ainakin johdonmukainen, mikä on hyvän kielenkäytön peruspilareita. Täytyy sanoa, että en ole tarkistanut oikeinkirjoitustani virallisen kielenhuollon sanakirjoista, vaan olen luottanut omaan kielitajuuni. Äännän moduli ja kirjoitankin moduli ja hyvältä tuntuu. (Toisaalta kuitenkin kirjoitan kiltisti petroli, mutta äännän petrooli). Nojaan vakiintuneeseen käytäntöön enkä byrokraattiseen sääntöön, joka on keksitty kielitoimistossa siksi, että joka sanan oikeinkirjoitusta ei tarvitsisi erikseen pohtia. Kaikki -ule -loppuiset sanat muutetaan -uuli -loppuisiksi. Laiskan miehen oikeinkirjoitustahan tämä on! Voin myös ilmoittaa kysyjän iloksi, että suomen kielessä on monta muutakin laajassa käytössä olevaa oikeinkirjoitusmuotoa, joita kielitoimisto ei omissa julkaisuissaan käytä. Onneksi suomen kieleen kuuluvista muodoista päätämme me - kysyjä ja minä muiden miljoonien kielenkäyttäjien ohella - eikä kielitoimisto ja virallisen kielenhuollon elimet. Nämä elimet antavat vain ohjeellisia suosituksia, joihin meillä kielenkäyttäjillä on aina veto-oikeus. Tämä on muuten kysyttäessä myös kyseisten elinten oma virallinen kanta.

Suomen kielen perussanakirjan ongelmana on liian yksinkertaisen kuvan antaminen suomen kielen nykytilasta (eli kielitieteilijän termein puutteellinen kielen kuvaus eli deskriptio). Monesta olennaisesta kielen ilmiöstä vaietaan tässä viralliseen asemaan pyrkivässä sanakirjassa. Elävät laajastikin käytetyt variantit on karsittu kokonaan pois. Ääntämykseltään ja kirjoitusasultaan poikkeavia sanoja ei ole osoitettu mitenkään. Nykyinen oikeinkirjoitus ei ole kaikin osin sopusoinnussa sen vanhan periaatteen kanssa, että suomea tulisi kirjoittaa kuten äännetään. Tätäkään seikkaa ei ole pyritty ratkomaan mitenkään Suomen kielen perussanakirjassa. Vanhassa Nykysuomen sanakirjassa tyydyttiin sentään vain merkitsemään ns. virheelliset muodot ja viittaamaan ns. oikeisiin muotoihin. Nykysuomen sanakirjan huolellisesti läpikahlanneena olen tullut siihen lopputulokseen, että hyvin monet siinä esiintyvistä ns. virheellisistä muodoista ovat oman kielitajuni mukaisia oikeita muotoja. Nyt pyritään hävittämään vaihtoehtoiset muodot niistä vaikenemalla. Olen ollut aikoinaan opettamassa tuleville suomen kielen opettajille kielitiedettä yliopistossa ja siinä yhteydessä havainnut miten heppoisin perustein suomen kielen muoto-opillisia ratkaisuja perustellaan ja oikeutetaan, joten en paljon perusta näistä kielenhuoltoelinten ratkaisuista: usein ne perustuvat laiskan miehen muistisääntöihin ja siihen miten asia on vaikka ruotsin kielessä. Kielitoimisto päättää, mutta kieliyhteisö - siis me - säätää. KE-12.11.98

Lähetä kyselyt, toiveet ja kommentit: online@lexitec.fi